Voisinpa väittää, että Euroopan kauneimmat ja parhaat tiet löytyvät Etelä-Ranskasta. Okei, onhan Transfăgărășan tie Romaniassa kieltämättä ainakin kuvissa tosi makean näköinen ja Italialla on Stelviosolan tie ja Sveitsillä on Berninasolan tie ja Furkasolan tie. Mutta niistä kaikista puuttuu meri. Etelä-Ranskassa ajotie ja maisematie yhdistyvät yhdeksi kauniiksi merinäköalareitiksi, jonka mutkaisuus ja mäkisyys tekevät ajamisesta nautinnon. Täältähän myös Top Gear lähti etsimään maailman parasta ajettavaa tietä! Lähdetään mekin!
Suuntana Massif de l’Esterel
Siellä vuorenrinteellä siintää meidän päivän kohteemme. Parhaimpia näköalareittejä kutsutaan muuten nimellä Corniche. Nimi ei suinkaan tulee Rolls-Royce Cornichesta, vaan tarkoittaa tietä vuoren rinteellä, jossa tien toinen puoli on jyrkkä vuorenrinne ja toinen puoli putoaa jyrkästi alas… Tunnetuimmat cornichet ovat kolme vuoristotietä Nizzasta Mentoniin. Ylin niistä, Grande Corniche, vastaa valtatie RN7:aa ja kulkee La Turbien kautta. Keskimmäinen, Moyenne Corniche, menee upean Èzen kylän kautta. Alimmainen, Basse Corniche, joka on samalla osa suosittua (lue: kesällä hitaan ruuhkaista) Route du bord de meriä, kiertää Villefranchen ja Monte-Carlon kautta. Kaikki kolme tietä kannattaa ehdottomasti ajaa. Tosin kaksi alempaa voivat olla tosi ruuhkaisia ja keskimmäinen on täynnä tutkia eli nopeudet kannattaa pitää kurissa.
Corniche de l’Esterel tai Corniche d’Or
Varsinaiseen ajamiseen parhaat tiet löytyvät kuitenkin muualta. Jos haluaa ajaa pitkin merenrantaa, niin ajonautintoon suosittelisin enemmän vähän tuntemattomampaa Cornichea d’Oria, joka tunnetaan myös nimellä Corniche de l’Esterel. Se on saanut nimensä upeasta ja varsinkin vaeltajien suosimasta Massif de l’Esterelin vuoristoalueesta. Vaikka nykyinen tie on rakennettu 1901–1903, meni roomalaisten Via Aurelia samasta paikasta jo pari tuhatta vuotta aikaisemmin Roomasta Narbonneen. Eli ihan kansainvälinen valtatie on siis kyseessä 😉
Boxsterin koeajo alkaa
Tälle tielle päätimme lähteä testaamaan Porsche Boxsterin ajettavuutta ja hyvä lähteä kun on huollettu Boxster alla. Päivä valkeni täysin pilvettömänä. Oli siis upea keli lähteä ajamaan Corniche d’Oria. Nizzasta päin tultaessa, tien paras osuus alkaa Théoule-sur-Meristä. Théoule-sur-Mer on Alpes-Maritimen viimeinen kunta ennen Varia ja Mentonista alkanut Route de bord de merin varsinainen osuus päättyy tänne. Monen mielestä Italian rajalta alkanut Ranskan Riviera eli Côte d’Azur päättyy myös tänne. Mutta asiasta ollaan kyllä montaa mieltä…
Mutta takaisin Boxsterin rattiin. Ajelemme aluksi katto kiinni, mutta sisällä alkaa tulla lämmintä ja aurinko paistaa ulkona. Laskemme katon ja vaikka lämpöä ei ole alimmillaan kuin 16 astetta, Boxsterissa ei tule kylmä. Tämä talviaika on muutenkin parasta avoautoiluaikaa. Auringossa palamisesta ei tarvitse vielä huolehtia ja tiellä ei ole ruuhkaa. Paitsi pyöräilijöitä, jotka tuovat oman ranskalaisen lisämausteensa liikenteeseen. Alamäessä yritetään pysyä fillaristin perässä, mutta jos ylämäessä ei pääse ohi, niin sitten körötellään… Tapana on myös ohittaa kauniisti, ei fillarin stongaa hipoen.
Puolimatkan lounas Agayssa
Matka päätepisteeseemme Agayhin ei ole pitkä. Google Mapsin mukaan matkaa on vain 18,8 kilometriä. Me pysähtelemme matkalla useasti, jäähdyttelemme renkaita, katselemme upeita näkymiä ja olemme parahisti lounasaikaan Agayssa. Päätämme pitää ranskalaisen piknikin. Haemme leipomosta Croque Monsieurit mantelicroissantin kera ja nautimme Agayn leppoisasta menosta puiston penkillä Boxsterin vieressä. Agayn jälkeen voisi jatkaa vaikka Saint-Tropeziin saakka. Jos aikaa on se kannattaa toki ajaa, mutta ajettavuuden osalta en laskisi sitä enää parhaat tiet -kategoriaan. Me käynnistämme moottorin ja ajamme samaan osuuden takaisin toiseen suuntaan. Muutamat peukutukset ohikulkijoilta, kytkin ylös ja menoksi. Tällaiseen menoon Boxster on kuin luotu, ajamiseen katto auki pitkin kapeaa kiemurtelevaa vuoristotietä.
Tie on selvästi suosittu ajonautiskelijoiden ja motoristien parissa. Jopa siinä määrin, että yllättäen mutkan jälkeen tulee iso banderolli, jossa lukee Motor Shooting. Hetken pelästyn, että paikallinen Skeet Shooting -seura on tullut paikalle harjoittelemaan liikkuvaan maaliin ampumista. Mutta ei, mutkan takaa ilmestyy kuvaaja, joka kuvaa meidät. Hyvä palvelu, sillä netistä voi käydä katsomassa kuvat ja ostamassa halutessaan itselleen kuvan omasta autosta. Jälkikäteen käyn katsomassa, millaisia autoja tiellä on ajellut. Näyttää olevan Boxsteri suosittu peli tällä tiellä, sillä yhden McLarenin jälkeen kaikki muut ovat käytännössä 986, 987 tai 981 Boxstereita!
Etelä-Ranskan parhaat tiet innostavat ajamiseen
Tieosuus kieltämättä innostaa kanssa-autoilijoita haastamaan Boxsterin ominaisuuksia. Kakkosvaihde on pääosin sopiva koko ajan eli toki moottorin röpinä herättää heissä myös intohimoja. Kieltämättä Boxster herää voimakkaimmin eloon 4 000–5 000 kierroksen korvilla, jolloin vääntöä on yli 250 Nm ja silloin Porsche lähtee kuin tykin suusta. Voihan se olla myös, että punainen Boxster herättää intohimoja. Peräämme liimautuu tumma Porsche Macan, joka pullistelee suoralla peräpellissä kiinni, mutta mutkaosuuksilla jää kauas taakse. Boxster ei kallistele vaan selvittää tiukatkin neulansilmät helposti. Iso Audi ohittaa meidät hidastetöyssyn kohdalla, mutta pienen mutkaisen tieosuuden jälkeen huomaa tehneensä virheen ja pysäyttää autonsa antaen meille tietä.
Mielenkiintoisen paluumatkan jälkeen alamme olla takaisin road trippimme lähtöpisteessä. Auringon suunta ja korkeus kannattaa ottaa huomioon ajoaikaa valitessa. Toki helpointa on ajaa, kun aurinko porottaa ylhäältä tai takaa päin. Lopulta palaamme kotiin. Oli hyvä päivä. Vähän kuin olisi ollut laskettelemassa koko päivän, mutta vain vähän lämpimämmässä.
Monacon F1 rata ja muut Etelä-Ranskan parhaat tiet
Corniche d’Orin lisäksi alueella on muitakin ajamisen arvoisia teitä. Toki jokaisen Monacossa kävijän pitää ajaa F1:sten Circuit de Monaco, minkä liikenteeltä pystyy. Toinen moottoriurheilun legendapätkä on Col de Turini, jota en ole vielä Boxsterilla päässyt ajamaan, mutta se täytyy tehdä lähiaikoina. Ja sitten toki Route Napoléon, joka on jo pidempi reitti alkaen Golfe-Juanista ja päättyen Grenobleen. Ja jos hakee vähän nopeampi rytmisempää tietä, niin A8 moottoritienä on kyllä yksi parhaista. Sen ajo-osuus alkaa oikeastaan suoraan Nizzan lentokentältä kohti Italiaa. Eikä kannata pysähtyä rajalle, vaan jatkaa E80:stä Genovaan ja siitä mutkittelevaa moottoritie A7:aa ylöspäin kohti Milanoa. Tunneleita on matkalla varmaan kymmeniä. Siinä vaiheessa kun tie tasoittuu, voi sitten miettiä jatkaako Milanoon vai ajaako saman pätkän takaisin toiseen suuntaan 😉
James Bond ja GoldenEye
Ehkäpä kuitenkin mieleenpainuvin tie, jota olen ajanut, on Route de Thorenc, joka johtaa lähimpänä välimerta olevaan hiihtokeskus Gréolières les Neigesiin. Tie lähtee Vencesta, mutta paras osuus on James Bondin Kultaisessa silmässäkin kuvattu pätkä Gréolièresin pikkukylästä eteenpäin kohti hiihtokeskusta. Tie vaatii jo vähän kanttia ajajalta, kuten voit tästä videosta päätellä. Viimeksi sen ajaessani, siellä harjoitteli joku motoristi ajamalla tietä edestakaisin autobahn nopeuksilla… Ajetaan me varoen! Ja jos juttu miellytti, niin kiitos, jos jaat postauksen myös tutuillesi 🙂
Lisää 986porsche-luettavaa:
- Autolla Euroopan halki Alppien yli kahdessa päivässä
- Miten pesen auton? Näin olen itse tottunut sen tekemään.
- Porsche Boxster 986:n koko mallihistoria
Jätä kommenttia missä ovat Etelä-Ranskan parhaat tiet!
Kerro, jos olet ajanut jonkun näistä teistä tai mikä sinusta kuuluisi Etelä-Ranskan parhaat tiet katsaukseen! Ja tästä pääset katsomaan muut postaukseni.